Kurjenpolvi

Kurjenpolvi muuttaa

2008-03-09T07:09:00+02:00

Rakkaat blogini lukijat: Kurjenpolvi muuttaa.

Tänne vuodatukseen jää ihania kuvia ja juttuja, joita yritän osata siirtää Bloggeriin. Jos tässä en onnistu, kaikki nämä arvokkaat ja hauskat jättämänne kommentit, kuvat vaiheista Kurjenpolvessa, ihanista swapeista ja paljosta muusta jäävät kuitenkin ikuisiksi ajoiksi muistoiksi mieleeni. Uutta olette tervetulleita tekemään kanssani uuteen osoitteeseeni, toivottavasti pian tavataan!
http://kurjenpolvi.blogspot.com/

Yllätys Ystävälle

2008-02-14T19:35:00+02:00

Hyvää Ystävänpäivää kaikille blogissani vieraileville!
Osallistuin Nuket-listan Yllätys Ystävälle-swapiin ja sain parikseni Riikan. Riikalla ei ole verkossa omaa blogia, mutta hän on kyllä tutkiskellut minun blogiani tarkasti! Katsokaapas:

Koirankeksejä monenlaisia, makupaloja ja vitamiineja, puruluita ja HauMixiä paketissa. Koirankuvia ja kuvissa tietysti eräs tietty rotu. Lisäksi paperipussi, jossa pötkö kunnollista koiranmakkaraa, pesusieni sekä valokuva - arvatkaapas kenestä!

Kurjenpolvi on tulevaisuudessa turvassa hiippailijoilta, sillä talossa on nyt kunnon vahtikoira. Eikä mikä tahansa koira vaan tietysti welsh corgi, joka on roduista rakkain ja jollainen siunaantui 1:1 elämäänikin vastikään. Siis tämä on aivan upeaa! Ja niin kuin minä olen etsinyt tällaista! Tietysti mukana kupillinen kunnon ruokaa, mehevä luu ja aivan ihana balsasta taiteiltu ja kauniisti koristemaalattu sänky. Tämä on aivan ihana, ristin koiran saman tien Sylviksi, joka oli oma nimiehdotukseni aiemmassa postauksessa tutuksi tulleelle corgineidolle.
Eikäpä tässä vielä kaikki. Paitsi että tykkään corgeista, tykkään myös kovasti ruusuista:

Ruusuja muodossa jos toisessa: ruusuja kimpuissa, kastelukannu ruusujen hellään hoivailuun, ruusuteetä nautittavaksi kera suklaisten kirsikkaleivosten ja kakkusten, ruusuiset saippuat ja pesusieni. Lisäksi aivan suloistakin suloisempi pieni puurasia, jossa kolme kerää puuvillalanka keväisiin virkkauksiin. Kuvassa näkyy vielä Riikan kirjoittama mukava kortti. Kuvasta puuttuu vielä levyllinen kunnon suklaatia herkkusuulle 1:1 koossa. Riikka, tämä oli kyllä oikea yllätysten yllätys koko paketti! Olipa melkoinen yllätys tuo koiruli, koska olen sitä harva se päivä etsinyt. Miten ihmeessä arvasitkin!
Kiitos Riikka! :O)
Minun pakettini näytti tällaiselta:

Kynttiläkruunu, jossa bambutikuista pikku kynttilät ompelulankasydämineen. Tiimarin puukoristeista lampetit sekä kranssi ja matto. Lampetit ja kynttiläkruunu ovat Nukkekodin Hengettären ohjeista tehdyt.

Yllätykset eivät tältä päivältä jääneetkään tähän, vaan nukkekotiystävä Anja oli poikennut tuomaan yllätyksen:

Anja oli tehnyt itselleen aivan supersuloisen rasian ja nyt minullakin on sellainen! Kiitos Anja! :O)

Yllätyksiä

2008-01-29T12:34:00+02:00

Minua on ilahdutettu mitä ihanimmilla yllätyksillä viime aikoina. Nukkekoti&Lelu-tilaukseni saavuttua paketista löytyi yllätysterveiset Marialta Väinölästä! Katsokaapas miten pikkuruista ja täydellistä voi saada aikaan! Joistakin on jopa kuori "lohjennut", niin kuin nyt sipuleissa tapahtuu! Aivan itkettävän suloisia! :O) Kiitos Maria!

Muistatte ehkä sukkaprojektini, joka on edelleen menossa. Sukkia on siunaantunut tähän mennessä huimat 134 paria! No, suorastaan käsittämättömät 33 sukkaparia keräykseen lähettänyt Katri oli pyöräyttänyt minulle vielä virkatun peitteen ja kauniin kukkaisliinan, sekä askartelutarvikkeita! Kiitos Katri! Olen kyllä aivan otettu, tulen vaalimaan näitä aarteinani. Tässä peite uudella EuroMinis-sängyllä peitteenä ja liina pikkupöydällä:

Ruokasali

2008-01-29T12:14:00+02:00

Jotakin on minirintamalla syntynytkin. Pitkällisen pohdinnan päätteeksi otin alunperin punaisen huoneen käsittelyyn ja pinnoitin sen uudelleen; tapetit, lattia ja katto uusiutuivat. Huone oli sisareni suunnittelema ja väritykseltään hieno: syvä tumma punainen. Vaan ei sitten kuitenkaan yhtään minua! Tämä oli todettava ja niinpä yleisväritys vaihtui valjummaksi - minun tyyliini. Valkoinen katto ja harmaa lattia, listat puuttuvat. Mööpeleissä on vähän sitä sun tätä, mutta ihan kivasti istuvat ruokahuoneeseen:

Huoneessa swappiaarteita, valmita kalusteita ja vähän omia virkkauksia.

Koiranomistajan arkea: luulin, että vain jyrsijät jyrsivät sähköjohtoja ja että ehkäpä yhdestä tällistä oppii. Mutta ehei: nukkekotiystäväni Anjan vierailua varten yritin sytytellä nukkekotiini valot, mutta ei onnistunut. Anja vaihtoi sitten sulaketta ja ronkki sieltä ja täältä kunnes tarkisti johdon: poikki! Viime viikolla katkesi stereoiden antenni, jouluna pimeni puoli joulukuusta.

Kuulumisia

2008-01-26T17:10:00+02:00

Viikkoja on vierähtänyt niin että Kurjenpolvessa ei ole lehtikään värähtänyt. Tai siltä ehkä näyttää, pinnan alla kytee. On nimittäin jotenkin kummallisen pysähtynyt fiilis nukkekodin rakennuksen suhteen. Tässä välissä tilasin ison lastin tavaraa Nukkekoti&Lelusta sekä Cocosta, lisäksi olen vähän virkkaillut ja hankkinut tapettia. Mutta en saa inspiraatiota eikä mitkään jaksa innostaa, silleesti ihan kunnolla! Toivottavasti fiilinki on väliaikainen, kaipaan kovasti nukkekodin rauhoittavaa ja inspiroivaa ilmapiiriä, sitä mukavaa tunnetta kun onnistuu ja oman kätten jälki näyttää kivalta.

Tässä Kerttu-Martta-Marjaterttu-Herranterttu Kipinä, toinen korvansa ylös pongahtaneena!

Paikallislehdessä on tulevalla viikolla pieni juttu sekä Kurjenpolvesta että Anjan Kuuralehdosta. Samalla kuuluttelemme samanhenkisiä harrastajia liittoutumaan kanssamme, ehkä saisimme jotain hauskaa täällä meillä päin yhdessä aikaiseksi!

Kerttu Kipinä

2008-01-13T18:36:00+02:00

Jotkut teistä tiesivätkin, että Kristiinan kanssa käymäni huiman joulukalenterivaihdon jälkeen sain vielä pehmoisen paketin 25. joulukuuta. Tämähän oli tietysti Kerttu-koiraneiti, rodultaan welsh corgi cardigan, joka muutti meille ilostuttamaan elämäämme. Ja sitä se on nyt tehnyt niin topakasti, että nukkekotipostauksetkin ovat olleet osittain paitsiossa. Tässä tummasilmäinen kaunotar ottaa lukua, nämä ovat ainoita hetkiä että siitä saa kuvan jossa se näkyy muussa muodossa kuin mustana viivana:

Kertulla on erittäin hieno, pitkä ja ulkomaankielinenkin nimi, mutta kotioloissa se ristittiin Kerttu Kipinäksi. Kipinä siksi, että peipposistani keskimmäisellä oli tällainen mielikuvituskoira ihan pikkuisena. Uni maistuu missä vain:

Me suunnittelemme Kertun kanssa osallistuvamme tapakasvatuskursseille helmikuussa ja sitten siitä eteenpäin vain taivas on kattonamme, kun loistamme kuuliaisuuskisoissa ja muissa. Mutta sitä ennen Kertun korvien pitäisi nousta rodunomaisesti pystyyn, koska luulen etteivät "Keeerttuuu....!"-kutsuni kuulu, kun luppakorvat vaimentavat kutsuhuutoni niin tehokkaasti...

Ankkoja, pupuja ja kyyneleitä

2007-12-31T17:55:00+02:00

Juuri kun olen selvinnyt joulukuisesta kalenterivaihdosta Kristiinan kanssa ja kaikista liikutuksen kyyneleistä, joita nämä Kristiinan ihanat yllätykset aiheuttivat, minua ja kyynelkanaviani koetellaan jälleen! Muistatteko, kun kerroin blogissani aloittamastani Projekti Villapolvisukasta, jossa kerätään pikkusukkia Petroskoihin. Tälle projektille kuuluu pelkkää hyvää, sukkia on tullut joulukuun aikana jo lähes 50 paria. Vau! Mutta eipäs siinä kaikki. Meidän kaikkien tuntema taituri Wooper on ommellut laatikollisen ankkoja ja ja pupuja Petroskoin pikkuisille lähetettäväksi! Lähetin hänelle minulta ylijäänyttä tilkkuroskaa ja tässä tulos:

En taas tiedä mitä voi sanoa, mutta kyllä mieli ja sydän on pakahtua ilosta, kun maailmassa on näin lämminsydämisiä ihmisiä! Olen aivan varma, että nämä söpöläiset tulevat ilahduttamaan Petroskoin pikkuisia mittaamattoman paljon. Lähetän nämä eteenpäin ja lupaan raportoida, mitä Ankoille ja Pupuille tulevaisuudessa kuuluu.
Wooper- olen jälleen ihan sanattomana. Kiitän omasta puolestani, mutta uskonpa että saat vielä paljon, paljon lämpimiä ajatuksia ja sanattomia kiitoksia pikkuisilta lahjansaajilta!

Keittiöhommia vieläkin

2007-12-30T19:48:00+02:00

Kurjenpolven huoneet ovat matalat ja syvät. Sen vuoksi tulin johtopäätökseen, että kalusteeni saisivat olla vaaleampia, ainakin osittain. Olen valinnut suuren osan kalusteistani tummina tai sitten itse ne sellaisiksi vahannut. Tänään maalasin koemielessä helmenharmaalla kalustemaalilla astiakaapin ja samalla inspiraatiolla sitten nurkkakaapin. Keittiö valaistui hiukan tällä toimenpiteellä:

Tässäpä kuva vielä koko köökistä:

Keittiöhommia

2007-12-29T21:45:00+02:00

Joulukalenterivaihdosta saamani upea ruusuinen pyyheliinapeite tarvitsi telineen. Tein sen valmiista hyllynkannattimista ja parista rimanpätkästä, grillitikku toimii pyyheliinatankona. Rauhaniemessä tämä hylly oli kaksivärinen ja se näytti mielestäni todella kauniilta, joten yritin sitä itsekin. Keittiötä pyöräytin pikkuisen uuteen järjestykseen, jotta sain pyyheliinapeitteen mahdollisimman näkyvälle paikalle. Hyllyn päältä kalenterivaihdosta niin ikään saamiani keittiöpyyhkeitä sekä Wooperin iki-ihanat astiat.

Se, miten ja missä tutustuu samanhenkiseen ystävään on aina varsin ihmeellistä. Minä tapasin viime kesänä lasten uimareissulla sielunsiskon, nukkekotiharrastaja Anjan. Me olemme melkein naapureita, joten viime syksyn aikana olen saanut kipaista useasti katsomaan Anjan upeiden talojen edistymistä ja olen vastavuoroisesti voinut pyytää Anjaa kurkkaamaan Kurjenpolven rakentumista. Lisäksi olemme voineet hyödyntää likeistä sijaintiamme yhteistilauksilla nukkekotikaupoista - ja sehän on selvää säästöä se! Anja valmisti minulle hienon liesikuvun, jonka laitoin tänään paikalleen:

24. joulukuuta

2007-12-24T19:17:00+02:00

Lämmintä joulua kaikille blogissani vieraileville!
Tämän ikimuistoinen joulukuukauden viimeinen luukku avautui tänä aamuna. Sinetöity paketti sisälsi pakettikortin, jonka teksti oli vähintäänkin arvoituksellinen. Avasin aamulla paketin haikeana siitä että se oli viimeinen tästä ihanasta ja jännittävästä kalenterivaihdosta, mutta myös täynnä intoa ja uteliaisuutta - mitä ihmettä arvoitukselliset kirjaimet tarkoittivat?
Kuten aiemminkin olemme todenneet, on Rauhaniemen Kristiina vailla vertaansa taidoissaan ja siinä, että hän on nähnyt aivan uskomattoman vaivan ja työn kalenterini eteen. Koko kuukauden ajan olen päivitellyt hänen taitoaan ja niitä ihania yllätyksiä, mitä hän on minulle keksinyt. Aamulla minun täytyi tirauttaa jo muutama kyynel. Kristiina oli valmistanut minulle kauniin jakkaran, joka on nimikoitu nimikirjaimillani sekä K-kirjaimella "Kurjenpolven" mukaan.
"V" niin kuin Virpi...

"K" niin kuin Kurjenpolvi...
"K" niin kuin sukunimeni...
Kristiina on myös signeerannut tuolin pohjasta nimikirjaimillaan ja vuosiluvulla 2007.

Jakkaran maalipinta on uskomattoman ohut ja sellainen lähes silkkisen tuntuinen. Kirjaimissa on todellista herkkyyttä ja niin ohutta siveltimenvetoa, että nämä kuvat eivät tee oikeutta niiden hienoudelle. Koko esine on yksinkertaiseti äärimmäisen kaunis ja erittäin hienosti tehty.

Miten kiitetään lahjasta, jonka arvoa ja merkitystä on niin vaikea kuvailla sanoin? En voisi kuunaan kuvitella että joku tekisi minulle jotain näin henkilökohtaista ja näin taidolla ja ajatuksella tehtyä, näin kertakaikkisen kaunista esinettä! Pelkkä kiitos tuntuu niin riittämättömältä, mutta tuntuu että kaikki muu kuulostaa sanahelinältä. Kiitos Kristiina!
Itse neuloin Kristiinalle joulusukat 1:1 ja 1:12.
Kiitos Kristiina kuluneesta kuukaudesta. Olen saanut sinulta taidokkaita, hauskoja, hienoja esineitä, joita tulen vaalimaan suurimpina aarteinani. Olet yllättänyt minut niin monin tavoin. Olen saanut sinulta aarteita, jotka ovat tuoneet ihan uutta merkitystä nukkekotiini. Olet osannut jotenkin "haistaa", millaiset asiat ovat juuri minun sydäntäni lähellä ja olet toteuttanut sellaisia asioita, joita en ole edes osannut kuvitella että ne voisivat olla toteutettavissa - esimerkiksi nyt vaikka himmeli!
Kiitos Kristiina, en ikinä unohda tätä uskomattoman hauskaa ja jännittävää joulukuuta, kun sain olla parisi joulukalenterien vaihdossa!